Kuten olette varmaankin huomanneet, en ole kirjoittanut blogiani kuukausiin. Syy siihen on hyvin kiireisessä syksyssäni enkä ole yksinkertaisesti jaksanut panostaa mihinkään ylimääräiseen. Lupaan parantaa tapojani ja julkaista uusia postauksia useamminkin kuin kerran puolessa vuodessa :)
Aloitin viime syksynä opiskelun Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa ja opiskelen kotitalousopettajaksi. En ole katunut päivääkään, että hain kyseiseen koulutukseen! Opinnot ovat tähän mennessä olleet hyvin mielenkiintoisia ja olen oppinut paljon uutta ruoanlaitosta ja siivouksesta. Tulen luultavasti jatkossa jakamaan kanssanne oppimiani asioita, sillä olen saanut uusia näkökulmia niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin pyykinpesu.
Irtisanoin itseni kuultuani, että pääsen opiskelemaan. Olen lähes kolmen vuoden ajan ollut vuokratyönvälitysfirmassa passiivisena työntekijänä ja syksyllä aktivoin itseni ja olen opiskeluiden ohella tehnyt pääasiassa kassavuoroja. Vasta nyt osaan arvostaa jaksamistani tarpeeksi ja olen vähentänyt työntekoa huomattavasti. Syksy meni jatkuvalla suorittamisella, eikä itselleni jäänyt paljoa omaa aikaa. Sen vuoksi tulin siihen tulokseen, että mielummin kituuttelen vähemmillä tuloilla kuin poltan itseni loppuun jatkuvalla suorittamisella.
Monet kuvittelevat opiskeluelämän olevan jatkuvaa ryyppäystä ja rellestämistä. Toisten kohdalla näin saattaakin olla, mutta itse olen jättänyt hyvin monia tapahtumia väliin. Olen nuorempana sekoillut tarpeeksi, eikä minulla ole enää mikään tarve ravata jatkuvasti baareissa.
Muutamissa tapahtumissa olen kuitenkin ollut ja viihtynyt niistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään erilaisia fuksiaisia ja osallistuin käyttäytymistieteellisten opiskelijoiden fuksiaisiin. Luokkamme jaettiin kolmeen ryhmään ja kiersimme eri rasteissa tekemässä tehtäviä. Tilaisuuden alussa saimme tutoreiltamme kumiankan, joka piti illan aikana vaihtaa johonkin muuhun esineeseen. Tutorit antoivat myös joka ryhmälle raa'an kananmunan, joka piti kypsentää. Lisäksi ryhmät saivat pinon sanoja, joista piti muodostaa laulu. Illan päätteeksi kokoonnuimme yhteen ja tutoreiden mielestä parhaiten suoriutunut ryhmä sai pääpalkinnon, joka oli skumppaa ja karkkia. Muut ryhmät saivat tyytyä jallupullon jakamiseen.
Oma ryhmäni sai rasteilta ihan hyviä pisteitä, mutta valitettavasti promillien noustessa hävitimme lapun, jossa pisteemme oli. Kumiankan vaihdoimme mormonien kirjaan, kananmunan veimme erään pojan entiseen työpaikkaan, jossa sama kananmuna paistettiin pizzan päälle. Laulu tuotti meille hieman hankaluuksia, mutta lopuksi saimme kaikki sanat yhteen lauluun. Loppuksen lopuksi korjasimme pääpalkinnon, jonka seurauksena olin erittäin humalassa. Ilta oli kuitenkin ikimuistoinen.
Halloweenina eräs luokkalaiseni järjesti kotibilenaamiaiset. Ystäväni haluaisi maskeeraajaksi ja hänen kanssaan suunnittelimme minulle asun. Pukeuduin Darth Mauliksi Star Warsista ja asu oli upea! Ystäväni teki minulle kasvomaalin ja asuksi tein vanhasta lakanasta kaavun, jonka kanssa puin hupullisen viitan. Kaiken kruunasi punakeltaiset piilolinssit ja pikkuveljeltäni lainattu punainen valomiekka.
Herätin tottakai paljon huomiota liikkuessani kadulla. Junassa eräs turisti halusi ottaa minusta kuvan ja riemastui, kun kaivoin vyöltäni valomiekan. Yleensä inhoan olla huomion keskipisteenä, mutta tällä kertaa se tuntui hyvältä. Eihän kukaan voinut tunnistaa minua. Monet katsoivat minua pitkään, mutta käänsivät nopeasti katseensa pois kun tuijotin heitä pitkään punaisilla silmilläni. Kaverini teki kasvomaalausta noin 2,5 tuntia, mutta työn viimeistely jäi silti kesken, sillä jouduin lähteä bileisiin.
Bileistä lähdin ystäväni ja hänen poikaystävänsä kanssa baariin. Astuessani sisään, järjestyksenvalvoja huusi heti "SITH" (Darth Maul on elokuvassa sith-soturi). Hän pyysi naureskellen henkilöllisyystodistustani ja annoin sen sanoen, ettei minua luultavasti tunnista samaksi henkilöksi. Järjestyksenvalvoja päästi minut sisään ja sanoi, että hänen mielestään minulla on illan paras asu. Kun olimme kaikki päässeet sisään, kävin yksin vessassa ja sen jälkeen menimme yhdessä tupakkakoppiin. Juuri kun olin saamassa tupakkaa sytytettyä, sama järjestyksenvalvoja tuli kopin ovelle ja tokaisi: "Hei neiti, tuus tänne!". Aloin heti pohtia, mitä väärää olen tehnyt. Järjestyksenvalvoja kertoi, että olin voittanut illan paras asu -palkinnon. Olimme kuulemma tulleet juuri oikeaan aikaan sisään, sillä palkinnonjako oli juuri alkamassa. Minut vietiin dj:n luo kaikkien pällisteltäväksi ja sain palkinnoksi muutaman pullon skumppaa ja kasan lonkeroita. Annoin seurueelleni luvan ottaa juomista niin paljon kuin he halusivat, en nimittäin olisi millään pystynyt yksin juomaan kaikkea.
Loppuilta oli hyvin hauska. Tanssin paljon ystäväni ja hänen kaverinsa kanssa. Jos joku mies lähesty varattua ystävääni, hän tarrasi käteeni ja sanoi minun olevani hänen mies. Asuni takia kukaan ei voinut päätellä sukupuoltani. Tanssilattialla oli koroke, johon pääsi tanssimaan. Kukaan tosin ei rohjennut nousta sinne kaikkien katseltavaksi. Ystäväni houkutteli minua menemään korokkeelle tanssimaan ja kieltäydyin aluksi muutaman kerran. Lopulta ajattelin, ettei kukaan tunnista minua ja siitä täytyy ottaa ilo irti. Menin yksin korokkeelle, jonka jälkeen sinne tulikin tungosta.
Koko illan aikana useat henkilöt tulivat juttelemaan minulle. Toisten mielestä asu oli siisti ja useat tytöt kertoivat, että pelotin heitä. Parasta oli hämmentää tuttuja, joita näin baarissa. Kutsuin muutamaa tuttua heidän nimillään ja vastaukseksi sain aina: "kuka sä oot??".
Illan kruunasi se, että ystäväni serkku suostui heittämään meidät kaikki kotiin ja sain pestyä maskini pois. Olin osannut hillitä juomistani, mutta ystäväni ja hänen poikaystävänsä kärsivät seuraavana päivänä kovasta krapulasta.
Opintojen ja tapahtumien lisäksi kiirettä aiheutti muutto. Liityin kesällä Hämäläis-Osakuntaan, jonka kautta sain opiskelija-asunnon. Asunnonsaanti oli kuin lottovoitto! Vanhassa asunnossa oli hometta, josta olin alkanut oireilemaan. Sen lisäksi nykyisen asunnon vuokra on erittäin halpa, 511 euroa lähes 60 neliöisestä kaksiosta! Tosin saan asua tässä asunnossa ainoastaan opintojen ajan, mutta ne tulevat näillä näkymin kestään viisi vuotta.
Olen jatkossa kirjottamassa ainakin neuvoja edullisesta ja terveellisestä syömisestä, pyykinpesuvinkeistä ja pitää jossain vaiheessa toteuttaa eri maiden ruokakulttuureihin tutustumisen kokeilemalla eri maalaisia ruokia. Otan mielelläni palautetta vastaan ja kerron lisää opinnoistani, jos se sattuu lukijaa kiinnostamaan.
Ps. Päivitän instagramtiliäni huomattavasti useammin kuin blogia. Ruudun oikeasta laidasta pääset seuraamaan minua instagramissa.
Aloitin viime syksynä opiskelun Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa ja opiskelen kotitalousopettajaksi. En ole katunut päivääkään, että hain kyseiseen koulutukseen! Opinnot ovat tähän mennessä olleet hyvin mielenkiintoisia ja olen oppinut paljon uutta ruoanlaitosta ja siivouksesta. Tulen luultavasti jatkossa jakamaan kanssanne oppimiani asioita, sillä olen saanut uusia näkökulmia niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin pyykinpesu.
Irtisanoin itseni kuultuani, että pääsen opiskelemaan. Olen lähes kolmen vuoden ajan ollut vuokratyönvälitysfirmassa passiivisena työntekijänä ja syksyllä aktivoin itseni ja olen opiskeluiden ohella tehnyt pääasiassa kassavuoroja. Vasta nyt osaan arvostaa jaksamistani tarpeeksi ja olen vähentänyt työntekoa huomattavasti. Syksy meni jatkuvalla suorittamisella, eikä itselleni jäänyt paljoa omaa aikaa. Sen vuoksi tulin siihen tulokseen, että mielummin kituuttelen vähemmillä tuloilla kuin poltan itseni loppuun jatkuvalla suorittamisella.
Monet kuvittelevat opiskeluelämän olevan jatkuvaa ryyppäystä ja rellestämistä. Toisten kohdalla näin saattaakin olla, mutta itse olen jättänyt hyvin monia tapahtumia väliin. Olen nuorempana sekoillut tarpeeksi, eikä minulla ole enää mikään tarve ravata jatkuvasti baareissa.
Muutamissa tapahtumissa olen kuitenkin ollut ja viihtynyt niistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään erilaisia fuksiaisia ja osallistuin käyttäytymistieteellisten opiskelijoiden fuksiaisiin. Luokkamme jaettiin kolmeen ryhmään ja kiersimme eri rasteissa tekemässä tehtäviä. Tilaisuuden alussa saimme tutoreiltamme kumiankan, joka piti illan aikana vaihtaa johonkin muuhun esineeseen. Tutorit antoivat myös joka ryhmälle raa'an kananmunan, joka piti kypsentää. Lisäksi ryhmät saivat pinon sanoja, joista piti muodostaa laulu. Illan päätteeksi kokoonnuimme yhteen ja tutoreiden mielestä parhaiten suoriutunut ryhmä sai pääpalkinnon, joka oli skumppaa ja karkkia. Muut ryhmät saivat tyytyä jallupullon jakamiseen.
Oma ryhmäni sai rasteilta ihan hyviä pisteitä, mutta valitettavasti promillien noustessa hävitimme lapun, jossa pisteemme oli. Kumiankan vaihdoimme mormonien kirjaan, kananmunan veimme erään pojan entiseen työpaikkaan, jossa sama kananmuna paistettiin pizzan päälle. Laulu tuotti meille hieman hankaluuksia, mutta lopuksi saimme kaikki sanat yhteen lauluun. Loppuksen lopuksi korjasimme pääpalkinnon, jonka seurauksena olin erittäin humalassa. Ilta oli kuitenkin ikimuistoinen.
Halloweenina eräs luokkalaiseni järjesti kotibilenaamiaiset. Ystäväni haluaisi maskeeraajaksi ja hänen kanssaan suunnittelimme minulle asun. Pukeuduin Darth Mauliksi Star Warsista ja asu oli upea! Ystäväni teki minulle kasvomaalin ja asuksi tein vanhasta lakanasta kaavun, jonka kanssa puin hupullisen viitan. Kaiken kruunasi punakeltaiset piilolinssit ja pikkuveljeltäni lainattu punainen valomiekka.
Herätin tottakai paljon huomiota liikkuessani kadulla. Junassa eräs turisti halusi ottaa minusta kuvan ja riemastui, kun kaivoin vyöltäni valomiekan. Yleensä inhoan olla huomion keskipisteenä, mutta tällä kertaa se tuntui hyvältä. Eihän kukaan voinut tunnistaa minua. Monet katsoivat minua pitkään, mutta käänsivät nopeasti katseensa pois kun tuijotin heitä pitkään punaisilla silmilläni. Kaverini teki kasvomaalausta noin 2,5 tuntia, mutta työn viimeistely jäi silti kesken, sillä jouduin lähteä bileisiin.
Bileistä lähdin ystäväni ja hänen poikaystävänsä kanssa baariin. Astuessani sisään, järjestyksenvalvoja huusi heti "SITH" (Darth Maul on elokuvassa sith-soturi). Hän pyysi naureskellen henkilöllisyystodistustani ja annoin sen sanoen, ettei minua luultavasti tunnista samaksi henkilöksi. Järjestyksenvalvoja päästi minut sisään ja sanoi, että hänen mielestään minulla on illan paras asu. Kun olimme kaikki päässeet sisään, kävin yksin vessassa ja sen jälkeen menimme yhdessä tupakkakoppiin. Juuri kun olin saamassa tupakkaa sytytettyä, sama järjestyksenvalvoja tuli kopin ovelle ja tokaisi: "Hei neiti, tuus tänne!". Aloin heti pohtia, mitä väärää olen tehnyt. Järjestyksenvalvoja kertoi, että olin voittanut illan paras asu -palkinnon. Olimme kuulemma tulleet juuri oikeaan aikaan sisään, sillä palkinnonjako oli juuri alkamassa. Minut vietiin dj:n luo kaikkien pällisteltäväksi ja sain palkinnoksi muutaman pullon skumppaa ja kasan lonkeroita. Annoin seurueelleni luvan ottaa juomista niin paljon kuin he halusivat, en nimittäin olisi millään pystynyt yksin juomaan kaikkea.
Koko illan aikana useat henkilöt tulivat juttelemaan minulle. Toisten mielestä asu oli siisti ja useat tytöt kertoivat, että pelotin heitä. Parasta oli hämmentää tuttuja, joita näin baarissa. Kutsuin muutamaa tuttua heidän nimillään ja vastaukseksi sain aina: "kuka sä oot??".
Illan kruunasi se, että ystäväni serkku suostui heittämään meidät kaikki kotiin ja sain pestyä maskini pois. Olin osannut hillitä juomistani, mutta ystäväni ja hänen poikaystävänsä kärsivät seuraavana päivänä kovasta krapulasta.
Opintojen ja tapahtumien lisäksi kiirettä aiheutti muutto. Liityin kesällä Hämäläis-Osakuntaan, jonka kautta sain opiskelija-asunnon. Asunnonsaanti oli kuin lottovoitto! Vanhassa asunnossa oli hometta, josta olin alkanut oireilemaan. Sen lisäksi nykyisen asunnon vuokra on erittäin halpa, 511 euroa lähes 60 neliöisestä kaksiosta! Tosin saan asua tässä asunnossa ainoastaan opintojen ajan, mutta ne tulevat näillä näkymin kestään viisi vuotta.
Olen jatkossa kirjottamassa ainakin neuvoja edullisesta ja terveellisestä syömisestä, pyykinpesuvinkeistä ja pitää jossain vaiheessa toteuttaa eri maiden ruokakulttuureihin tutustumisen kokeilemalla eri maalaisia ruokia. Otan mielelläni palautetta vastaan ja kerron lisää opinnoistani, jos se sattuu lukijaa kiinnostamaan.
Ps. Päivitän instagramtiliäni huomattavasti useammin kuin blogia. Ruudun oikeasta laidasta pääset seuraamaan minua instagramissa.
Kommentit
Lähetä kommentti