Viimeisestä päivityksestä on taas kauan! Kevääni oli opintojeni suhteeni hyvin kiireinen ja luulisi, että kiireen hellittyä sitä osaisi ottaa rennosti. Vaan en minä. Minä sen sijaan jatkan suorittamista ottamalla kesälle muutaman kurssin täyden työviikon lisäksi. Pääsin Malmin hautausmaalle kesätöihin ja palkka ei niissä hommissa ole kovin suuri. Päätin osittain siitä syystä opiskella kesälläkin, jotta saisin kesäopintotukea. Suurempi syy on se, että jostain kumman syystä olen ahminut opintopisteitä ja ennen toisen lukuvuoden alkua minulla pitäisi olla kasassa noin 80 opintopistettä. Niistä tosin 12 olen suorittanut avoimessa yliopistossa ennen kuin pääsin yliopistoon sisään.
Haluan antaa vinkin nuorille lukijoilleni, joilla ei vielä ole paljon työkokemusta; kaikki työ on arvokasta. Oli se sitten siivoamista tai mäkin kassalla olemista, mutta työkokemus auttaa pääsemään parempiin töihin myöhemmin. Oma kesätyönhakuni jäi myöhäiseen ja pelkäsin, etten sen takia saa töitä kesälle. Olen ollut yhtenä kesänä hautausmaalla töissä ja pidin siitä todella paljon: työssä saa olla päivät ulkona ja tehdä fyysistä työtä. Tänä vuonna hain vasta maaliskuussa kesätöitä ja laitoin vanhalle esimiehelleni sähköpostia, jossa ilmoitin halukkuuteni työskennellä hautausmaalla. Korostin omia hyviä puoliani ja valmiuttani toimia myös huoltorakennuksen siivoojana. Sain samana päivänä vastauksen, että entinen esimieheni oli jo ehtinyt palkata omat kausityöntekijänsä, mutta hänen kollegaltaan vielä puuttui joitakin työntekijöitä ja vanha pomoni lupasi välittää hakemukseni hänelle. Seuraavana aamuna sain soiton kyseiseltä kollegalta. Hän kertoi tarvitsevansa ryhmäänsä työntekijän, joka ottaisi siivoamisen vastuulleen ja niin minut palkattiin sen puhelun aikana. Olen nyt työskennellyt puolitoista kuukautta hautausmaalla. Siivoaminen ei ole mitään lempipuuhiani, mutta saan hoidettua sen aamupäivän aikana ja iltapäiviksi pääsen kortteleihin työskentelemään. Sateisina päivinä olen kyllä ollut tyytyväinen siihen, että saan siivota sisällä. Ei siis kannata väheksyä mitään työtehtävää, sillä se saattaa maksaa sinulle työpaikan.
Viime kesänä kokeilin viikon ajan porkkanaöljyä aurinkorasvana ja tänä keväänä olen jatkanut kokeilua. Voin edelleen todeta sen toimivan erittäin hyvin. Olen reilun kuukauden aikana saanut mukavan pohjarusketuksen yläkroppaani ja huomannut myös sen, että porkkanaöljy todella ehkäisee palamista. Olen kahdesti hieman palanut yläselästä, jonne en ole ylettänyt niin hyvin lisäämään öljyä. Toisen kerran jälkeen olen kiinnittänyt erityistä huomiota selän öljyämiseen.
Vaikka pidänkin hautausmaalla työskentelystä, on siinä ollut myös varjopuolensa. Työt alkavat joka arkiaamu seitsemältä ja sen vuoksi olen joutunut laittamaan unirytmini uusiksi. Poikaystäväni tekee pääasiassa iltavuoroa ja pääsee niihin aikoihin kun joudun mennä nukkumaan. Emme nykyään näekään kovin paljon, joka varsinkin ensimmäisinä viikkoina aiheutti skismaa välillemme. Jouduimme sovittelemaan aikataulujamme ja sopimaan etukäteen, milloin näemme toisiamme. Toisaalta nyt tulee käytettyä yhteinen aika paremmin kun ei voi joka ilta käpertyä toisen kainaloon.
Sain myös huomata, millaisia ongelmia voi syntyä työskentelystä suurelle organisaatiolle. Helsingin seurakuntayhtymä on todella suuri ja työntekijöiden palkanlaskenta on keskitetty yhteen yksikköön, joka sijaitsee Oulussa. Toimitin omalle esimiehelleni verokorttini ajoissa ja hän vei sen hautausmaan toimistoon. Sieltä se lähetettiin postitse Ouluun, jonne se ei ikinä päätynyt (ja silti Posti mielummin laajentaa ruohonleikkuuseen kuin hoitaisi varsinaisen työnsä kunnolla). Mitään ongelmaa ei olisi syntynyt, jos verokorttini olisi voinut lähettää sähköisesti, mutta Oulun yksikössä vaadittiin paperiversiota. Tämän sekoilun vuoksi ensimmäisestä palkastani pidätettiin 60% veroihin. Olin jo odottanut kovasti palkkaani, sillä minulla oli vuokran lisäksi paljon laskuja maksettavana. Nostin asiasta metelin, sillä olin itse toimittanut verokortin ajoissa. Toimistolta sain palkanlaskennan sähköpostiosoitteen, mutta samalla minulle sanottiin, etteivät he ala korjaamaan palkkaani. Lähetin samantien palkanlaskentaan sähköpostin, jossa vaadin heitä korjaamaan virheen. Pian sain vastauksen, etteivät he muka pysty sitä jälkikäteen korjaamaan. Siinä vaiheessa pyysin tilintarkastaja-äitiäni lähettämään palkanlaskentaan sähköpostia. Äitini lähetti heille asiallisen viestin, jossa hän kertoi kuinka palkan voi korjata ja että se on myös heidän velvollisuutensa. Seuraavana päivänä sain vastauksen, että palkka korjataan seuraavaan palkkaan. Yritin saada heitä korjaamaan asian heti, sillä en halua maksaa muiden virheiden takia viivästyskuluja ja maksukehoitusmaksuja. Palkanlaskija vastasi, että hän toimii oman esimiehensä ohjeistuksen mukaan ja minun pitäisi ottaa yhteyttä seurakuntaan, jos haluan puuttuvan palkan heti. Annoin asian olla, sillä äitini lupasi lainata minulle rahaa ja saan kahden viikon välein palkan, joten en joutunut sentään kokonaista kuukautta odottamaan puuttuvia rahoja.
Muistakaa siis pitää omia puolianne, sillä ei kukaan muu tee sitä teidän puolestanne.
Vaikka en olekaan aikoihin julkaissut uusia päivityksiä, en ole silti kokonaan unohtanut blogiani. Minulla on muutamia aiheita, joista aion kirjoittaa postauksia. Olemme päättäneet poikaystäväni kanssa alkaa syömään enemmän kasvisruokia. Muutos tulee olemaan melkoinen, sillä olen aina ollut suuri lihan ystävä. En ole kovin monia erilaisia kasvisruokia kokeillut, joten minulla on paljon opeteltavaa. Omistan valtavat kasat erilaisia keittokirjoja ja ruoka-aiheisia lehtiä, joissa on lukemattomia reseptejä. Olen jo pitkään halunnut kasata itselleni omaa reseptivihkoa, jonne lisään hyväksi todettuja reseptejä. Joudun tietenkin kokeilemaan monia ruokia, jotta voin päättää pääsevätkö ne reseptivihkooni. Täytyy vain jatkossa muistaa kuvata valmistamiani ruokia ja kirjoittaa niistä blogiini! Ruoan lisäksi luvassa on ainakin yksi tuotetesti ja kirjoitelma shoppailusta.
Ps. Minusta on hauska etsiä erikoisia nimiä työskennellessäni hautausmaalla. Tähän mennessä suosikeiksini ovat nousseet Lempi Unelma, Tarmo Tukeva, Dick ja Nero Urpo.
Haluan antaa vinkin nuorille lukijoilleni, joilla ei vielä ole paljon työkokemusta; kaikki työ on arvokasta. Oli se sitten siivoamista tai mäkin kassalla olemista, mutta työkokemus auttaa pääsemään parempiin töihin myöhemmin. Oma kesätyönhakuni jäi myöhäiseen ja pelkäsin, etten sen takia saa töitä kesälle. Olen ollut yhtenä kesänä hautausmaalla töissä ja pidin siitä todella paljon: työssä saa olla päivät ulkona ja tehdä fyysistä työtä. Tänä vuonna hain vasta maaliskuussa kesätöitä ja laitoin vanhalle esimiehelleni sähköpostia, jossa ilmoitin halukkuuteni työskennellä hautausmaalla. Korostin omia hyviä puoliani ja valmiuttani toimia myös huoltorakennuksen siivoojana. Sain samana päivänä vastauksen, että entinen esimieheni oli jo ehtinyt palkata omat kausityöntekijänsä, mutta hänen kollegaltaan vielä puuttui joitakin työntekijöitä ja vanha pomoni lupasi välittää hakemukseni hänelle. Seuraavana aamuna sain soiton kyseiseltä kollegalta. Hän kertoi tarvitsevansa ryhmäänsä työntekijän, joka ottaisi siivoamisen vastuulleen ja niin minut palkattiin sen puhelun aikana. Olen nyt työskennellyt puolitoista kuukautta hautausmaalla. Siivoaminen ei ole mitään lempipuuhiani, mutta saan hoidettua sen aamupäivän aikana ja iltapäiviksi pääsen kortteleihin työskentelemään. Sateisina päivinä olen kyllä ollut tyytyväinen siihen, että saan siivota sisällä. Ei siis kannata väheksyä mitään työtehtävää, sillä se saattaa maksaa sinulle työpaikan.
Viime kesänä kokeilin viikon ajan porkkanaöljyä aurinkorasvana ja tänä keväänä olen jatkanut kokeilua. Voin edelleen todeta sen toimivan erittäin hyvin. Olen reilun kuukauden aikana saanut mukavan pohjarusketuksen yläkroppaani ja huomannut myös sen, että porkkanaöljy todella ehkäisee palamista. Olen kahdesti hieman palanut yläselästä, jonne en ole ylettänyt niin hyvin lisäämään öljyä. Toisen kerran jälkeen olen kiinnittänyt erityistä huomiota selän öljyämiseen.
Vaikka pidänkin hautausmaalla työskentelystä, on siinä ollut myös varjopuolensa. Työt alkavat joka arkiaamu seitsemältä ja sen vuoksi olen joutunut laittamaan unirytmini uusiksi. Poikaystäväni tekee pääasiassa iltavuoroa ja pääsee niihin aikoihin kun joudun mennä nukkumaan. Emme nykyään näekään kovin paljon, joka varsinkin ensimmäisinä viikkoina aiheutti skismaa välillemme. Jouduimme sovittelemaan aikataulujamme ja sopimaan etukäteen, milloin näemme toisiamme. Toisaalta nyt tulee käytettyä yhteinen aika paremmin kun ei voi joka ilta käpertyä toisen kainaloon.
 |
| Työasuni sateisena päivänä. |
Muistakaa siis pitää omia puolianne, sillä ei kukaan muu tee sitä teidän puolestanne.
Vaikka en olekaan aikoihin julkaissut uusia päivityksiä, en ole silti kokonaan unohtanut blogiani. Minulla on muutamia aiheita, joista aion kirjoittaa postauksia. Olemme päättäneet poikaystäväni kanssa alkaa syömään enemmän kasvisruokia. Muutos tulee olemaan melkoinen, sillä olen aina ollut suuri lihan ystävä. En ole kovin monia erilaisia kasvisruokia kokeillut, joten minulla on paljon opeteltavaa. Omistan valtavat kasat erilaisia keittokirjoja ja ruoka-aiheisia lehtiä, joissa on lukemattomia reseptejä. Olen jo pitkään halunnut kasata itselleni omaa reseptivihkoa, jonne lisään hyväksi todettuja reseptejä. Joudun tietenkin kokeilemaan monia ruokia, jotta voin päättää pääsevätkö ne reseptivihkooni. Täytyy vain jatkossa muistaa kuvata valmistamiani ruokia ja kirjoittaa niistä blogiini! Ruoan lisäksi luvassa on ainakin yksi tuotetesti ja kirjoitelma shoppailusta.
Ps. Minusta on hauska etsiä erikoisia nimiä työskennellessäni hautausmaalla. Tähän mennessä suosikeiksini ovat nousseet Lempi Unelma, Tarmo Tukeva, Dick ja Nero Urpo.
Kommentit
Lähetä kommentti