Kroatian roadtrip

Olin aloittanut tämän tekstin kirjoittamisen heti matkamme jälkeen, mutta syksyn vaikeuksieni vuoksi jätin kirjoittamishommat kokonaan syrjään. Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten kirjoitan nyt viime vuoden Kroatian matkastani.

Sain viime keväänä poikaystävältäni syntymäpäivälahjaksi lentoliput Kroatiaan. Hän oli suunnitellut matkaa ystävänsä kanssa ja kysyi, haluaisinko lähteä heidän mukaansa matkalle. Ai että tahdoinko?! Totta mooses minä tahdoin. Pojat olivat suunnitelleet menevämme Outlook festareille, jotka olisivat kestäneet viisi päivää. Halusimme käydä myös Plitvicen kansallispuistossa, joka on Unescon maailmankohde. Netistä löytyvien kuvien mukaan paikka näytti paratiisilta. Päädyimme lopulta ostamaan liput festivaalien aloituskeikalle, jonka pääesiintyjänä oli Damian Marley. Lämppäreinä olivat ASM, Slum Village ja Iration Steppas. Näin meille jäi myös enemmän aikaa kiertää Kroatiaa.

Olimme etukäteen päättäneet vain kaksi kohdetta, joita oli Plitvicen kansallispuisto sekä Pula, jossa festareiden aloituskeikka pidettiin. Loput kohteistamme päätimme vasta paikan päällä.

Lensimme Zagrebiin, josta vuokrasimme auton. Olimme etukäteen varanneet majoitukset kahdeksi yöksi Plitvicen kansallispuiston alueelta ja suuntasimme sinne heti reissumme alussa. Todellisuudessa yksi yö olisi ollut aivan riittävä aika viettää Plitvicessä. Paikassa ei ole käytännössä muuta nähtävää kuin kansallispuisto, joka toisaalta oli aivan uskomaton paikka! Pääsin myös ensimmäistä kertaa hyödyntämään kansainvälistä opiskelijakorttiani ja sain lähes 10 euroa alennusta kansallispuiston sisäänpääsymaksusta. Plitvicen kansallispuisto on ehdottomasti yksi "must see" kohde, jos Kroatiassa piipahtaa! Paikka lumosi minut täysin kauneudellaan. Joka puolella näkyi turkoosin hohtoista vettä, vesiputouksia ja kaunista vehreyttä. Päivän aikana kävellyt reilu 15 kilometriä ei tuntunut missään kun ympäristössä oli jatkuvasti jotakin nähtävää.

Plitvicen kansallispuisto

Koska olimme ottaneet etukäteen kahden yön majoituksen Plitvicen alueelta, mutta käytimme vain päivän kansallispuiston tutkailuun, päätimme lähteä autolla johonkin lähiseudun suureen kaupunkiin. Valitsimme päiväretkemme kohteeksi Zadarin, joka sijaitsee eri suunnalla kuin keikkapaikka. Ajamisesta Kroatiassa voin mainita sen, että useimmat suorimmat tiet ovat täynnä tietulleja. Maksut eivät ole kovin suuria, mutta kun kiertää enemmän Kroatiaa, tietulleista saattaa tulla kohtalaisen suuri summa. Onneksi navigaattorilla pystyi valitsemaan reittejä, jotka kiersivät tietullit. Maisemat oli myös erittäin vakuuttavat näillä pienemmillä teillä. Tiet ovat mutkittelevia ja paikalliset ajelevat kuin rallikuskit, joten joko joudut mukautumaan paikalliseen ajotyyliin tai ajelemaan hiljempaa ja rauhallisempaa, mutta keräämään samalla kärsivällisiä katseita muilta autoilijoilta.

Ajomatkan maisemia

Zadar on ihastuttava merenrantakaupunki, jossa olisi riittänyt nähtävää pidemmäksikin aikaa. Vanhan kaupungin rakennukset toivat mieleen Game of Thronesin maisemat. Rantakatu oli erittäin hienon näköinen ja kadulla oli paljon myyjiä, jotka kaupustelivat kaikkea paikallisen käsityön ja teollisesti valmistettujen vaatteiden välillä. Ostin itse eräältä myyjältä repun ja sain tingittyä hintaa lähes puoleen alkuperäisestä hinnasta.

Zadar

Maisemat kuin Game of Thronesista

Seuraavaksi suuntanamme oli Pula, jossa pidettiin festareiden aloituskeikka. Vuokrasimme itsellemme asunnon kahdeksi yöksi Pulan laitaseudulta. Matkaa keikkapaikalle oli noin 3-4 kilometria. Pulan kaupunki teki suuren vaikutuksen! Kaupunki oli yhdistelmä vanhaa ja uutta. Keikka järjestettiin 2000 vuotta vanhassa amfiteatterissa ja kyseinen keikka jäi kokemieni keikkojen top kolmoseen. Pulassa olisi hyvin voinut viettää vaikka koko viikon!

Matkalla Pulaan!

Äiti oon Pulassa!!

Keikkapaikka

Keikalla

Keikan jälkeen pohdimme, miten käytämme loppulomamme. Varasimme viimeiseksi yöksi hotellihuoneen Zagrebista, sillä lentomme lähti aikaisin aamulla. Sen lisäksi meillä oli vielä muutama yö käytettävissä jossain. Olisimme hyvin voineet jäädä Pulaan, sen verran kiva kaupunki se oli. Lopulta päätimme lähteä ajamaan hieman Zagrebiin päin ja majoittua pariksi yöksi jonnekin matkan varrella. Päädyimme vuokraamaan kahdeksi yöksi asunnon Rijekasta, joka sijaitsee reilun sadan kilometrin päässä Pulasta. Meillä ei ollut enää loppulomalle varsinaisesti ohjelmaa, vaan kiertelimme paikkoja päämäärättömästi. Rijeka olikin siihen astisista kaupungeista suurin. Keskussa oli toinen toistaan upeampia rakennuksia ja kaupungissa on erittäin hyvät shoppailumahdollisuudet. Asuimme hieman keskustan ulkopuolella erästä ostoskeskusta vastapäätä. Naapurustomme oli täynnä vanhoja rakennuksia ja vitsailimmekin, että majoituimme Rijekan Jakomäkeen. Eräs talo muistuttikin hyvin paljon jo nyt purettuja Jakomäen betonikuutioita. Eräs asia kiinnitti huomioni koko Kroatiassa; hyvin useat paikat oli graffitien peitossa, mutta ne olivat todella taidokkaasti tehty. Sellaisia graffitteja katsoo mielellään, toisin kuin suurimpaa osaa Suomessa olevista töherryksistä.

Rijeka

Rijekan Jakomäki

HNK Rijekan kotikenttä

Lähdimme ajamaan Zagrebia kohti hyvissä ajoin, jotta ehtisimme viettää koko päivän myös siellä. Lähtiessämme viikko aikasemmin ajamaan Zagrebista pois päin, paikka näytti hyvin ränsistyneeltä. Toisaalta lähdimme suoraan lentokentältä, joka jo itsessään näytti hyvin neuvostoliiton tyyliseltä. Itselläni ei ollut kovin suuret odotukset Zagrebia kohtaan, mutta täytyy myöntää, että sen keskusta oli upea. Sama tuntui toistuvan jokaisessa suuremmassa kaupungissa, joissa kävimme. Keskustan ulkopuoliset alueet olivat usein hyvinkin ränsistyneitä, mutta keskustoissa oli upeita vanhoja rakennuksia.