Minulla on huomenna tentti pesu- ja puhdistusaineista ja kurssi on tähän mennessä ollut itselleni hankalin. Kyseisellä kurssilla ei riitä, että kuuntelee luennoilla ja menee lukematta tenttiin, mikä on tähän asti toiminut itselläni yllättävän hyvin. Olen nimittäin saanut kolmosen lähes joka kurssista ja eräästä kurssista, johon luin jopa kolme tuntia, sain vitosen. Mutta pesu- ja puhdistusaineista joudun opiskelemaan urakalla, jotta saisin edes tuon kolmosen. Siksi päätin kirjoittaa postauksen pyykinpesusta. Saan samalla kerrattua ja jaettua lukijoille ehkä tuntemattomemmista aiheista tietoa.
Uskon, että tästä ohjeesta on apua pesuainepurkkien sisältöjen tulkitsemiseen!
A - AIKA
Aikaa tarvitaan:
E - ENTSYYMIT
Ovat katalysaattoreita, eli ne nopeuttavat ja aloittavat reaktioita. Entsyymit edesauttavat pyykinpesua matalemmilla lämpötiloilla yhtä tehokkaasti kuin korkeammilla. Ne voivat toimia useaan kertaan pesun aikana, jolloin niitä tarvitaan vain pieniä määriä.
Saattavat aiheuttaa herkkäihoisille allergiaoireita, jonka vuoksi hienopesulle tarkoitetuissa pesuaineissa ei ole entsyymejä.
F - FOSFAATIT
Fosfaatit pehmentävät vettä, sitovat kalsium- ja magnesiumioneja, pilkkovat ja kantavat likaa, tehostavat tensidien toimintaa ja alentavat emäksisyyttä.
Fosfaatit rehevöittävät vesistöjä, jonka vuoksi ne kiellettiin pyykinpesussa EU:n tasolla vuonna 2013. Kielto koskee ainoastaan kotitalouksia. Suomessa vesi on pehmeää, joten vettä ei tarvitse erikseen pehmentää
Fosfaatit voidaan korvata zeoliitilla (kts. kohta Z!), orgaanisilla kompleksinmuodostajilla ja
H - HUUHTELUAINE
Huuhteluaineita käytetään, jotta pyykki tuntuisi pehmeämmältä, tuoksuisi paremmalta eikä sähköstyisi. Huuhteluaine ei sovi tietyille materiaaleille, kuten elastaanille ja vettähylkiville tekstiileille (gore-tex). Se heikentää pyyhkeiden vedenimemiskykyä. Huuhteluaineen voi korvata kokonaisuudessa etikalla, joka on myös ekologisempi vaihtoehto. Etikka ei myöskään vie vedenimukykyä. Pyykin saa myös pehmeämmäksi rumpukuivauksella, silittämisellä ja mankeloinnilla. Omasta mielestäni huuhteluaine on ainoastaan rahojen ja luonnonvarojen hukkausta.
K - KIRJOPYYKIN PESUAINE
Ei (pitäisi) sisältää valkaisuaineita, jotta värit eivät haalene. Olen kuitenkin nähnyt myytävänä pesuaineita, joissa on myös ollut valkaisuaineita. Ne tuskin muutamalla pesukerralla aiheuttaa värien haalenemista, mutta jatkuvalla käytöllä värit haalenevat.
Kirjopyykin pesuaineet saattavat sen sijaan sisältää optisia kirkasteita (kts. kohta O!)
L - LÄMPÖTILA
Lämpötilan noustessa molekyylien lämpöliike lisääntyy ja vetysidos katkeaa, jolloin pesuaine pääsee vaikuttamaan.
Entsyymit toimivat jo matalissa lämpötiloissa.
Rasvat vaativat usein vähintään kuudenkymmenen asteen pesun.
M - MISELLI
Tensidien hydrofobiset (vesipakoiset) päät kiinnittyvät likaan ja hydrofiiliset päät muodostavat lian ympärille misellin, joka irroittaa rasvat materiaalista. Misellit kantavat likaa pesuliuoksessa estäen niitä kiinnittymästä takaisin
O - OPTISET KIRKASTEET
Saavat värit _näyttämään_ kirkkaimmilta ja kellertävät tekstiilit valkoisilta. Eivät todellisuudessa muuta tekstiilin väriä, mutta huijaavat silmää luulemaan värien olevan kirkkaampia tai valkeampia.
P - PUHDISTUSTAPAHTUMA
Puhdistustapahtumassa puretaan lian kiinnittymismekanismeja! Eri tyyppiset liat vaativat erilaisia aineita, jotka purkavat
R - RASVALIKA
Poistamiseen tarvitaan peseviä ainesosia, jotka pilkkovat rasvaa
- rasva: pilkkomiseen tarvitaan emäksiä tai liuotteita
- öljy: pilkkomiseen tarvitaan liuotteita.
Ionittomat tensidit toimivat hyvin rasvalikaan, mutta usein pahojen rasvatahrojen poisto vaatii erillistä tahra-alueen käsittelyä tai korkeaa pesulämpötilaa (vähintään 60 astetta).
S - SINNERIN YMPYRÄ
Pesutapahtumassa pitää Sinnerin mukaan olla lämpöä, kemiaa (pesuaine), aikaa ja mekaniikkaa. Kun yhtä vähennetään, toista on lisättävä.
Mekaniikalla tarkoitetaan jonkinlaista liike-energiaa. Pesukoneessa sitä aiheuttaa vesi ja pyörivä rumpu ja käsinpesussa mekaniikkaa voidaan lisätä käsikäyttöisillä välineillä.
T - TENSIDIT
Ovat pinta-aktiivisia aineita, jotka toimivat rajapinnoilla pienentäen pintajännitystä. Koostuvat hydrofiilisestä ja hydrofobisesta päästä. Hydrofiilinen pää on vesihakuinen, hydrofobinen pää on vesipakoinen. Asettuvat rajapinnoille niin, että vesihakuinen pää asettuu vesiliuokseen päin ja vesipakoinen pää likaan päin.
Irroittavat likaa tunkeutumalla lian ja sen alustan väliin. Estävät lian takaisinlaskeutumista muodostamalla misellejä (kts. kohta M!).
Anioniset, ionittomat, kationiset ja amfoteeriset ionit eroavat toisistaan siinä, minkälaisen sähkövarauksen ne saavat aikaan pesuliuoksessa. Anionisten tensidien pää saa negatiivisen varauksen, kationisten tensidien pää saa positiivisen varauksen, ionittomissa tensideissä ei ole aktiivisia ioneja ja amfoteeriset tensidit toimivat tilanteen mukaan sekä anionisina että kationisina
V - VALKAISU
Valkopyykin pesuaineissa on usein valkaisevia aineita, mutta joissain pesuaineissa saattaa olla myös optisia kirkasteita. Näiden ero on siinä, että valkaisuaine todella valkaisee tekstiilin kun optiset kirkasteet vain saavat aikaan illuusion valkeammasta pyykistä.
Pesuaineiden valkaisu perustuu yleensä hapetus-pelkistysreaktiolle, jolloin paketin kyljessä on maininta happeen perustuvista valkaisuaineista. Tapahtumassa on kyse kemiallisesta reaktiosta, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyvät atomista toiselle eli valkaisussa värit siirtyvät pesuliuokseen. Hapetuksessa aineen hapetusluku kasvaa ja hapettuva aine luovuttaa elektroneja pelkistyvälle aineelle. Pelkistymisessä tapahtumat menevät päin vastoin. Hapetus ja pelkistyminen tapahtuvat aina samanaikaisesti.
Myös kloorilla voidaan valkaista tekstiilejä, mutta se ei sovellu kaikille materiaaleille. Kloori myös haurastuttaa tekstiilejä ja siitä muodostuu haitallisia höyryjä. Sen vuoksi käsin valkaistaessa kloori tulee lisätä viileään veteen.
W - WILDBRETTIN YMPYRÄ
Wildbrettin mukaan puhdistukseen kuuluu lika, lämpötila, kemia, mekaniikka, aika ja puhdistuskohde. Ympyrä on muuten samanlainen kuin Sinnerin ympyrä, mutta siinä on lisäksi lika ja puhdistuskohde. Näillä viitataan siihen, että erilaiset likatyypit ja tekstiilit vaativat erilaisia puhdistusaineita.
Y - YMPÄRISTÖMERKKI
Suomessa käytettäviä virallisia ympäristömerkkejä ovat Pohjoismainen Joutsenmerkki ja EU:n kukkamerkki. Näiden merkkien myöntämisperuiden kriteerit on laadittu lukuisille tuotteille ja merkin myöntämiseen vaaditut vaatimukset ovat tiukat. Kriteereitä tarkistetaan ja tiukennetaan noin viiden vuoden välein. Merkkien hakeminen on vapaaehtoista.
Kuvat: http://joutsenmerkki.fi/wp-content/uploads/2013/06/Joutsen-logo_jpg.jpg
http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/oppaat/ympopas/gif/kukka2.gif
Z - ZEOLIITTI
Ovat huokoisia mineraaleja, joita voi myös keinotekoiseksi saveksi kutsua. Sitä käytetään pesuaineissa vedenpehmennykseen. Zeoliitti korvaa fosfaatteja, sillä se ei rehevöitä vesistöjä. Zeoliitti kuitenkin sakkautuu pesukoneisiin, mutta se vältetään pesemällä pyykinpesukone tyhjänä niin kuumalla ohjelmalla kuin koneella on mahdollista pestä.
Ö - ÖLJYPOHJAINEN LIKA
Lian pilkkomiseen tarvitaan liuotteita. Liuotteena puhdistusaineissa käytetään esim. alkoholia, kuten etanolia ja isopropanolia tai bensiinityyppisiä hiilivetyjä, kuten raskasbensiiniä tai mineraalitärpättiä. Liuotteita käytetään joko sellaisenaan tahrojen poistoon tai puhdistusaineisiin yhdistettyinä.
Lisäksi vedellä on suuri rooli pesutapahtumassa!
Vesi kostuttaa likaa ja puhdistettavan pinnan, kuljettaa likaa sekä pesu- ja puhdistuainetta, liuottaa vesiliukosia tahroja ja pesuainetta, sitoo hienojakoista likaa, huuhtoo lika- ja pesuainejäämiä, aikaansaa mekaanista energiaa, tuo pesutapahtumaan lämpöenergiaa ha omaa itsessään jo kemiallista reaktiota.
Uskon, että tästä ohjeesta on apua pesuainepurkkien sisältöjen tulkitsemiseen!
A - AIKA
Aikaa tarvitaan:
- pinnan kastumiseen
- pinta-aktiivisten aineiden (tensidien) kulkeutumiseen rajapinnoille
- jotta lika ehtii reagoida veden ja pesuaineen kanssa
Puhdistusaikaan vaikuttavat mm:
- lian ominaisuudet ja määrä
- pesutapahtuman olosuheet; pH, mekaniikka, puhdistuksen tekniikka...
E - ENTSYYMIT
Ovat katalysaattoreita, eli ne nopeuttavat ja aloittavat reaktioita. Entsyymit edesauttavat pyykinpesua matalemmilla lämpötiloilla yhtä tehokkaasti kuin korkeammilla. Ne voivat toimia useaan kertaan pesun aikana, jolloin niitä tarvitaan vain pieniä määriä.
Saattavat aiheuttaa herkkäihoisille allergiaoireita, jonka vuoksi hienopesulle tarkoitetuissa pesuaineissa ei ole entsyymejä.
F - FOSFAATIT
Fosfaatit pehmentävät vettä, sitovat kalsium- ja magnesiumioneja, pilkkovat ja kantavat likaa, tehostavat tensidien toimintaa ja alentavat emäksisyyttä.
Fosfaatit rehevöittävät vesistöjä, jonka vuoksi ne kiellettiin pyykinpesussa EU:n tasolla vuonna 2013. Kielto koskee ainoastaan kotitalouksia. Suomessa vesi on pehmeää, joten vettä ei tarvitse erikseen pehmentää
Fosfaatit voidaan korvata zeoliitilla (kts. kohta Z!), orgaanisilla kompleksinmuodostajilla ja
H - HUUHTELUAINE
Huuhteluaineita käytetään, jotta pyykki tuntuisi pehmeämmältä, tuoksuisi paremmalta eikä sähköstyisi. Huuhteluaine ei sovi tietyille materiaaleille, kuten elastaanille ja vettähylkiville tekstiileille (gore-tex). Se heikentää pyyhkeiden vedenimemiskykyä. Huuhteluaineen voi korvata kokonaisuudessa etikalla, joka on myös ekologisempi vaihtoehto. Etikka ei myöskään vie vedenimukykyä. Pyykin saa myös pehmeämmäksi rumpukuivauksella, silittämisellä ja mankeloinnilla. Omasta mielestäni huuhteluaine on ainoastaan rahojen ja luonnonvarojen hukkausta.
K - KIRJOPYYKIN PESUAINE
Ei (pitäisi) sisältää valkaisuaineita, jotta värit eivät haalene. Olen kuitenkin nähnyt myytävänä pesuaineita, joissa on myös ollut valkaisuaineita. Ne tuskin muutamalla pesukerralla aiheuttaa värien haalenemista, mutta jatkuvalla käytöllä värit haalenevat.
Kirjopyykin pesuaineet saattavat sen sijaan sisältää optisia kirkasteita (kts. kohta O!)
L - LÄMPÖTILA
Lämpötilan noustessa molekyylien lämpöliike lisääntyy ja vetysidos katkeaa, jolloin pesuaine pääsee vaikuttamaan.
Entsyymit toimivat jo matalissa lämpötiloissa.
Rasvat vaativat usein vähintään kuudenkymmenen asteen pesun.
M - MISELLI
Tensidien hydrofobiset (vesipakoiset) päät kiinnittyvät likaan ja hydrofiiliset päät muodostavat lian ympärille misellin, joka irroittaa rasvat materiaalista. Misellit kantavat likaa pesuliuoksessa estäen niitä kiinnittymästä takaisin
O - OPTISET KIRKASTEET
Saavat värit _näyttämään_ kirkkaimmilta ja kellertävät tekstiilit valkoisilta. Eivät todellisuudessa muuta tekstiilin väriä, mutta huijaavat silmää luulemaan värien olevan kirkkaampia tai valkeampia.
P - PUHDISTUSTAPAHTUMA
Puhdistustapahtumassa puretaan lian kiinnittymismekanismeja! Eri tyyppiset liat vaativat erilaisia aineita, jotka purkavat
R - RASVALIKA
Poistamiseen tarvitaan peseviä ainesosia, jotka pilkkovat rasvaa
- rasva: pilkkomiseen tarvitaan emäksiä tai liuotteita
- öljy: pilkkomiseen tarvitaan liuotteita.
Ionittomat tensidit toimivat hyvin rasvalikaan, mutta usein pahojen rasvatahrojen poisto vaatii erillistä tahra-alueen käsittelyä tai korkeaa pesulämpötilaa (vähintään 60 astetta).
S - SINNERIN YMPYRÄ
 |
| http://www.atescoindustrialhygiene.com/media/wysiwyg/sinner-circle.jpg |
Mekaniikalla tarkoitetaan jonkinlaista liike-energiaa. Pesukoneessa sitä aiheuttaa vesi ja pyörivä rumpu ja käsinpesussa mekaniikkaa voidaan lisätä käsikäyttöisillä välineillä.
T - TENSIDIT
Ovat pinta-aktiivisia aineita, jotka toimivat rajapinnoilla pienentäen pintajännitystä. Koostuvat hydrofiilisestä ja hydrofobisesta päästä. Hydrofiilinen pää on vesihakuinen, hydrofobinen pää on vesipakoinen. Asettuvat rajapinnoille niin, että vesihakuinen pää asettuu vesiliuokseen päin ja vesipakoinen pää likaan päin.
Irroittavat likaa tunkeutumalla lian ja sen alustan väliin. Estävät lian takaisinlaskeutumista muodostamalla misellejä (kts. kohta M!).
Anioniset, ionittomat, kationiset ja amfoteeriset ionit eroavat toisistaan siinä, minkälaisen sähkövarauksen ne saavat aikaan pesuliuoksessa. Anionisten tensidien pää saa negatiivisen varauksen, kationisten tensidien pää saa positiivisen varauksen, ionittomissa tensideissä ei ole aktiivisia ioneja ja amfoteeriset tensidit toimivat tilanteen mukaan sekä anionisina että kationisina
V - VALKAISU
Valkopyykin pesuaineissa on usein valkaisevia aineita, mutta joissain pesuaineissa saattaa olla myös optisia kirkasteita. Näiden ero on siinä, että valkaisuaine todella valkaisee tekstiilin kun optiset kirkasteet vain saavat aikaan illuusion valkeammasta pyykistä.
Pesuaineiden valkaisu perustuu yleensä hapetus-pelkistysreaktiolle, jolloin paketin kyljessä on maininta happeen perustuvista valkaisuaineista. Tapahtumassa on kyse kemiallisesta reaktiosta, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyvät atomista toiselle eli valkaisussa värit siirtyvät pesuliuokseen. Hapetuksessa aineen hapetusluku kasvaa ja hapettuva aine luovuttaa elektroneja pelkistyvälle aineelle. Pelkistymisessä tapahtumat menevät päin vastoin. Hapetus ja pelkistyminen tapahtuvat aina samanaikaisesti.
Myös kloorilla voidaan valkaista tekstiilejä, mutta se ei sovellu kaikille materiaaleille. Kloori myös haurastuttaa tekstiilejä ja siitä muodostuu haitallisia höyryjä. Sen vuoksi käsin valkaistaessa kloori tulee lisätä viileään veteen.
W - WILDBRETTIN YMPYRÄ
Wildbrettin mukaan puhdistukseen kuuluu lika, lämpötila, kemia, mekaniikka, aika ja puhdistuskohde. Ympyrä on muuten samanlainen kuin Sinnerin ympyrä, mutta siinä on lisäksi lika ja puhdistuskohde. Näillä viitataan siihen, että erilaiset likatyypit ja tekstiilit vaativat erilaisia puhdistusaineita.
Y - YMPÄRISTÖMERKKI
Suomessa käytettäviä virallisia ympäristömerkkejä ovat Pohjoismainen Joutsenmerkki ja EU:n kukkamerkki. Näiden merkkien myöntämisperuiden kriteerit on laadittu lukuisille tuotteille ja merkin myöntämiseen vaaditut vaatimukset ovat tiukat. Kriteereitä tarkistetaan ja tiukennetaan noin viiden vuoden välein. Merkkien hakeminen on vapaaehtoista.
Kuvat: http://joutsenmerkki.fi/wp-content/uploads/2013/06/Joutsen-logo_jpg.jpg
http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/oppaat/ympopas/gif/kukka2.gif
Z - ZEOLIITTI
Ovat huokoisia mineraaleja, joita voi myös keinotekoiseksi saveksi kutsua. Sitä käytetään pesuaineissa vedenpehmennykseen. Zeoliitti korvaa fosfaatteja, sillä se ei rehevöitä vesistöjä. Zeoliitti kuitenkin sakkautuu pesukoneisiin, mutta se vältetään pesemällä pyykinpesukone tyhjänä niin kuumalla ohjelmalla kuin koneella on mahdollista pestä.
Ö - ÖLJYPOHJAINEN LIKA
Lian pilkkomiseen tarvitaan liuotteita. Liuotteena puhdistusaineissa käytetään esim. alkoholia, kuten etanolia ja isopropanolia tai bensiinityyppisiä hiilivetyjä, kuten raskasbensiiniä tai mineraalitärpättiä. Liuotteita käytetään joko sellaisenaan tahrojen poistoon tai puhdistusaineisiin yhdistettyinä.
Lisäksi vedellä on suuri rooli pesutapahtumassa!
Vesi kostuttaa likaa ja puhdistettavan pinnan, kuljettaa likaa sekä pesu- ja puhdistuainetta, liuottaa vesiliukosia tahroja ja pesuainetta, sitoo hienojakoista likaa, huuhtoo lika- ja pesuainejäämiä, aikaansaa mekaanista energiaa, tuo pesutapahtumaan lämpöenergiaa ha omaa itsessään jo kemiallista reaktiota.
Kommentit
Lähetä kommentti