Viimeiset kuukaudet ovat olleet rankkoja. Voin täysin rehellisesti sanoa, että ne kuuluvat vaikeimpiin aikoihin elämässäni. En tahdo sen enempää eritellä, mitä kaikkea minulle on tapahtunut. Ehkä vielä joskus on sen aika, tällä hetkellä en halua paljastaa minut etäisesti (tai läheisesti) tunteville henkilöille vaikeuksistani. Jotkut lukijat ovat saattaneet ihmetelläkin, miksi olen vähentänyt kirjoittamista. Mielessäni on useita aiheita, joista aion vielä kirjoittaa, kun aika on sopiva. Tähän asti olen yrittänyt keskittyä vain omaan jaksamiseeni. Hiljattain elämäni tuntui vain jatkuvalta suorittamiselta; mietin jatkuvasti vain sitä, mitä täytyy tehdä seuraavaksi. Alkusyksystä kävin erään avoimen yliopiston kurssin, opiskelin matematiikkaa ylioppilaskirjoituksia varten ja työskentelin seitsemän tuntia päivässä. Sen lisäksi murhetta aiheutti kotitöiden määrä ja paineet saada myös harrastettua ja nähtyä kavereita. Avoimen yliopiston kurssi kesti vain muutaman kuukauden, mutta sen jälkee...